perjantai 30. elokuuta 2013

Elokuun lopun ohjelmaa

28.8.
Elokuu ei oo mikkään rarikuu.
Tiiralokki eilen napsahti ja sille tuuletellaan vieläkin mutta lista täytettä kaipaa.
Kirjokerttu oli tarjolla Turun alueella Raisionlahden lintutornilla, sinne suunnattiin Juha Salmisen kanssa lähinnä kesäajelun merkeissä .

Raisionlahden lintutorni on kätevässä paikassa ihan pikitien varressa. 
Lampaat hoitavat niityn ja tornista on lahdelle OK-näkymät.
Paikasta jäikin positiivinen fiilis.
Ei kauhee ihme että kike täällä majaili, puitten ympäröimä kumpare toi elävästi mieleen Kökarin kirjokerttupusikot. 
Kike ei tornista näkynyt, onneksi Vesa Virtanen oli paikalla ja vinkkasi että tuossa katajassa se just kävi. Eikun vartoomaan.
Kirjokerttu (Sylvia nisoria) 26. - 29.8.2013 Raisionlahden LT. Tällainen nuori lintu on vanhaan koiraaseen verrattuna varsin pliisu ilmestys etenkin näin huonossa kuvassa.
Vanha koiraskike on komia, vielä aion poiketa Kökarilla kameran kera.

29.8.
PLY:n alueella valkoposkihanhet kerääntyvät Yyterin Lietteille syksyisin.
En tiedä mistä ne tulevat eikä kyllä kiinnostakaan. Paitsi jos olis punakaulahanhi joukossa...
Vuonna 2011 syksyn parvikoko ylitti jo 2 tonnia, 2.9.2013 lahdella lötköili PLY:n enkkana yli 3200 paikallista. 
Kaipa valkkarin runsastuminen aiheuttaa joissakin samanlaista masokismin riemua kuin merimetsojen lisääntyminenkin.

Lietteiden toinen massalötjäke merimetson lisäksi on siis valkoposkinen pullahanhi. 
Kalajoella on aloitettu vastatoimet lokkeja vastaan uimavesien pilaantumisen pelossa.
Odottaako sama tätä parvea ensi syksynä vai puhdistuuko valkkarin köntsä ulostautuessaan?



Merikotka ajoi parven ilmaan mut ei valitettavasti osunut. 




Isosirreistä 
Mitähän merkitystä Suomen kahlaajarannoilla on tundralla pesiville kahlaajille?
Isosirrin osalta ei juuri mitään? Jotain kertoo se, että isosirrin Suomen paikallisten enkka on 246 kun taas 30.5.2008 Virolahdella laskettiin 13200 muuttavaa. Melkein kaikki painelevat siis Suomen yli pysähtymättä!!! 

Tätäkin taustaa vasten on Lietteille harkitun kävelykiellon toteuttaminen perusteetonta.
Saapa nähdä kuinka tärkeiksi virkamiehet lopulta itsensä tekevät vai voittaako järjen valo?

Nuoret isosirrit tykkää valkkareista koska niiden köntsä on tonkimiskohteiden ykkönen. 
Vuoden 2013 Lietteiden maksimi oli 30.7. laskettu 63 ad-lintua.
Elokuun lopulla nuorten muutto huipentuu
, 29.8. oli paikalla 43 1kv-lintua.



Ristisorsa
on todellinen rannan kaunistus. 
Yyterin Lietteet on arvonsa tuntevan aran ristisorsan tyyssija. 
Tiiran 100:sta runsaimmasta ristisorsahaviksesta vain kaksi on Hailuodosta, muutama Säpistä ja loput Yyterin Lietteiltä.
Mahtaako mikään paikka Suomessa dominoida mitään lajia samalla lailla? 
Ehkä Espoon Suomenoja liejukanallaan. 

Ristisorsa (Tadorna tadorna).
3.7.2004 laskettu ennätysmäärä 176p, tänään 29.8. yksi aikuinen joka kuvassa vetää 36:n nuoren letkaa.
18.8. ynnäsin nuoria lintuja 43. Komiaa!

30.8.
Elokuun loppuun mahtuu vielä yksi Lietteiden laji, nimittäin lapinkirvinen.
Tänään oli Mäkpe nykäissyt PLY:n enkan 30p plus 3 muuttavaa. Mikä hauskaa, Lapinreissulla en nähnyt yhtään lapinkirvistä mutta syysmuutolla Porin niityillä laji oli hyvinkin tavallinen.


Lapinkirvinen (Anthus cervinus). Keltainen nokan tyvi, selvät siipijuovat sekä voimakkaan viiruinen rinta ja kyljet. Kuvassa 1kv lintu, vanhoilla punerrusta rinnassa ja voimakas kolmiomainen leukajuova puuttuu.
Ei näitä yleensä näin hyvin näe, 95% omista haviksista tulee ohuesta, terävästä "psiiii" -kutsuäänestä jonka lintu päästää erityisesti lentoon lähtiessään.

HEINÄKUUN VUODARIT : 2 / 280
Aikuinen tiiralokki oli elis nro 336. Porin tai PLY:n pinnoja ei tullut yhtään.

279
Tiiralokki
27.8.2013
Vesilahti
Kurala 1 ad p, nous
280
Kirjokerttu
28.8.2013
Raisio
Raisionlahti LT 1kv


tiistai 27. elokuuta 2013

Tiiralokki!

27.8.
Yövuoron jälkeen kävin suorittamassa aamulenkin Lietteillä.
Alangon Pasi olikin jo paikalla ja suurimmat laskutoimitukset suoritettu.
Valkoposkihanhisigmaksi Pasi ynnäsi melkein kolme tonnia paikallisia, muina mielenkiintoisina löytyi lapinkirvisiä 10p + 4 muuttavaa sekä pari nuorta jänkäsirriäistä.

Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 27.8.2013 Pori Yyteri lietteet.
Alalaji falcinellus pesii pohjoisen Fennoskandian märimmillä soilla ja sibirica Pohjois-Siperiassa.
 Suomen kanta ehkä 10 000 paria, talvehtimisalueet Itä-Afrikassa ja Aasiassa.
Sibirica talvehtii jossain Intiassa ja Australiassa.
Jos joku tietää alalajien ulkonäköerot niin kommentista olen kiinnostunut, kiitos.
Lajia tavattiin lietteillä tänä syksynä 1-2 nuorta yksilöä 27.8. - 12.9.
Kuvan lintu oli syyskuun puolella kevyehkön bongauksenkin kohteena.
Lajin erottaa jo kaukaa linnun tummuudesta sekä pään kurppamaisista kuvioista.

Päästyämme aivan lietteiden perälle noin yheksältä puhelin tietysti pirahti kuten tavallista. Tällä kertaa Pasin puhelin soi ja Mäkelän Petteri siellä kyseli kiinnostaisko tiiralokki. Pasille ei xema maistunut mutta mulle sitäkin paremmin.
Lauri Mustalahti oli aamulla veneestä havainnut aikuisen tiiralokin Lempäälän Säijänselällä. Jäätävä havis josta lämpimät onnittelut!
Pete lähti Esaman Jaskan kanssa saman tien kohti Tamperetta ja minä paahtamaan kohti parkkista puhelin kourassa josko joku lähtis föliin. Laiho ja Pitkänenkin olivat jo menossa ja porilaisilta bongareilta ei laji juuri keltään uupunut.
Siilitukka putkella saavuin parkkikselle jossa napsahti puoli tuntia eka hälystä päivitys jotta lintu lähti etelään sääksen säikyttämänä. Tähän loppui kiirus ja jäi kaksi vaihtoehtoa: joko nukkumaan tai sitten Pirkanmaan laajoja järviä kiikaroimaan. 
Päätin käydä kotona ottamassa tirsat mutta ennen sitä soittelin Laiholle että pirauttelisi mikäli lokki vielä löytyy. Mihinkään viestihälyyn en olisi nääs herännyt.
Vähän ehdin torkahtaa kun klo 13.15 Laiho soitti että lintu on löytyny! 
Jörgen Palmgren oli kepittänyt Xeman Vesilahden puolelta lokkiparvesta uimassa. 
Kamat päälle ja Rellunromulle kenkää! 
Rantasen Ismo oli Porissa bongaamassa, nappasin Izmon kyytiin ja vielä Tervamäen Jukan Häijään huoltikselta. Matka jatkui kohti viimeisintä päivityspaikkaa eli Vesilahden Ojoistentietä josta lintu oli järvellä viimeksi nähty uimassa.
Navi näytti reitin havispaikalle jotain sivuteitä pitkin mutta onneksi näytti oikein sillä lopulta ei pelivaraa jäänyt kuin minuutti.

Porukka singahteli tiiralokin perässä sekä etsimässä että bongaamassa eri paikoista yhdeksästä alkaen.

Ojoistentielle päästyämme näkyi autojono ja pellon reunaa rannasta poispäin kävelevää porukkaa. Käveltiin ripeesti porukkaa vastaan jossa oli mm. Leo Wallinmaa jonka kuulin juttelevan että ”onkohan lokkia joku lähipelloilta haeskellut?” Ajattelin että Leo heittää hetulaa siitä että lintu muka olisi lähtenyt. Katselin rantaan ja ei perhana! Putket osoittavat pois lahdelta ja porukkahan keräilee kamojaan ja lähtee kävelemään. Tuliko huti!!? 
Kunnes Jukka hihkasee että kattokaa tonne pellolle siell on lokkeja! Ja niin oli tiiralokkikin! 
Just ehdin saada hollille ja hetkosen katsella mustapäätä kun lähellä tietä olleet lähimmät lokit nousivat ilmaan ja koko lokkiparvi mukana. Xema irtautui sakista ja jäi muutamaksi minuutiksi alueelle kiertelemään kunnes katosi etelään klo 16.05 eikä sitä enää löydetty.

Tiiralokki (Larus sabini, vanhalta nimeltään Xema sabini) 27.8.2013 Vesilahti Kurala. Arktinen laji, jota pesii Pohjois–Kanadassa, Grönlannissa ja Koillis–Siperiassa. Talvehtimisalueet jossain Perussa, Chilessä ja Etelä-Afrikassa asti. Pirkanmaalle uusi laji josta Suomesta löytyy runsas tusina havaintoa. 
Lisäksi tämä yksilö oli ensimmäistä kertaa aikuispuvussa bongattavissa ollut.
Kuva Jarkko Santaharju, kiitokset!
Jarkolta vielä toinen otos. Gomia!
Tiiralokin ihanainen siipikuvio sykähdyttää!!

Tiukille veti! Näimme linnun hetkisen pellossa klo 15.50 ja muutaman minuutin ilmassa josta sitä oli yllättävän vaikeaa löytää. Koetin saada muutaman kuvankin mutta vaihtaessani kaukoputkesta kameraan lintua ei löytynyt sitten millään. Jukka ei nähnyt lokkia lennossa enää lainkaan joten huhhuh. Meillä nappasi mutta kaikki meidän jälkeemme tulleet jäivät nuolemaan näppejään. Valitettavasti.


Paluumatkalla tuuleteltiin vielä Häijään huoltiksella. Syystäkin.
Tämä bongaus oli niin hektinen että nostatti hien pintaan silkasta jännityksestä ja vähän liikunnastakin.
Pieni pelivara menee joskus näinkin päin kuittaavat Ismo Rantanen ja  Jukka Tervamäki.
Yleensä kun on tiukkaa niin tulee nuijattua muutamalla minuutilla......

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Elokuussa Lietteille!!


1.8.
Yyterin lietteet ovat tähän aikaan vuodesta Suomen retkikohde numero 1.
Vanhojen kahlaajien muutto huipentuu ja nuoria alkaa tipahdella.
Vaikka mitään lintumaailmaa mullistavaa ei rannalta tänä vuonna havaittu niin paikan vetovoimaa se ei vähennä piiruakaan.

Tänään tehtiin Salmisen Juhan kanssa pitkähkö rantaretki.
Havaintoja ei uutisiksi asti, kaksi ruostesorsaa olivat viimeistä päivää tänä vuonna vieraina sekä pulmussirrejä ynnättiin 15kpl.


Vesi matalalla, lämpöä ja lintuja piisaa. Komiaa!
Lapinsirriksi pientä punertavarintaista sirriä vääntämässä EM, Kimmo Härkönen, Tommi Lievonen? sekä Pasi Alanko. Iltatunnelman tallensi Juha Salminen

4.8.
Rannalla tapahtuu aina jotain.
Tällä kertaa kattelin putkella räyskää jonka suupielestä roikkui aika vonkale.
En uskonut  että noinkin suuri kala uppoaa mutta muutama skouppi todentaa että sinne meni että heilahti.




5.8.
Paikalla oli tämmöinen parvi joka lähti Preiviikinlahden pohjukasta lentoon kuin yhteisestä käskystä. Hetken vallitsi aavemainen fiilis mustien rumilusten täyttäessä taivaan.
Toivottavasti merikotkat oppivat mistä safkaa löytyy....
1.8. Tapani Lilja laski lahdelta 2800 merihutsua. Kai näistäkin joku tuulettaa?

Oi niitä aikoja kun ensimmäinen merimetsopari Suomessa pesi.

6.8.
Päivän informatiivisin kuva esittelee kuirilajit lennossa. 
Joku eskimokuirikin on olemassa mutta haaveita vain. Tai jos näkee kuirin jolla on mustapyrstökuirin pyrstö, valkoiset siipijuovat sekä tummat siiven alapinnat niin kannattaa vähintään kilauttaa kaverille.

Punakuirilla nousee yläperäkiila ylös, mustapyrstöllä yläperälaikku ja voimakkaat siipijuovat. 
Jos lajipari kahlatessaan askarruttaa niin nämä erot näkyy nuorillakin lennossa.
Mustapyrstökuiri oli lähes jokapäiväinen vieras 17.5. - 15.8. 

11.8.
Eilen oli tyllin syysmuuton huippu 343:lla yksilöllä. Tänään rannalla vielä 336 tavatylliä ja kolme pikkutylliä. 
Nuoren pikkutyllin määrittäminen aiheuttaa välillä kirjan selailua ellei ääntä ole kuulunut tai tyllin siipijuovia näkynyt. 
Alla pari kuvaa vertailuksi.

Nuoren tyllin silmäkulmanjuova on yleensä selvä ja vaalea. Nokka tukeva, vaalea otsalaikku ulottuu silmän yläpuolelle. Naamarin ja valkoisen kaulurin raja silmän alla kulkee  pyöreänä.
Nuoren pikkutyllin SKJ on punertavanruskea eikä juuri erotu. Otsalaikku on pienempi ja naamarin muodostama alue silmän alla on kulmikas. Silmärengaskin näkyy jo.
Nokka ei kuvassa oikeen näy mutta se on ohuempi kuin tyllillä.


Lapinsirrit 
nähdään keväisin. 
Riitsaranlahdelta laskettiin 25.5.1971 jopa 600p, samalla päivämäärällä v.2006 lietteillä ruokaili lähes 350 lapinsirriä. Kovia lukuja, oma enkka on 61 joten kaukana ollaan. 
Syysmuuton korkein sigma 70 on laskettu 
21.7. 2002.
Vuosi 2013 oli ankea lapinsirrille, kevään maksimi vain 21 paikallista.

Lapinsirri (Calidris temminckii1kv 11.8.2013 Lietteet. 
Vaaleet jalat, selkeä rintavyö, pieni koko sekä helisevä ääni ovat lapinsirrin parhaita tuntomerkkejä. Iänmääritykseen pitää palata jos vanha joskus kuvaan suostuu.


Kuovisirri 
puolestaan on syksyn laji, keväisin niitä havaitaan vain muutamia.
Suurin Lietteiden lukema 150 paikallista nähtiin 19.8.1999, tämän vuoden keskittymä jäi 23:een.


Esittelyssä lähes juhlapukuinen vasemmalla, toinen oikealta on nuori.
Tahdissa mars!
Vaihtopukuinen kuovisirri on hieno lintu.

18.8.
Nuoret kahlaajat ovat pelottomina otollisia kuvauskohteita ja nyt niitä olikin kivasti liikkeellä. 
Tankkauspaikka saattaa olla ensimmäinen kerta kun nuori kahlaaja kohtaa ihmisen eikä siksi osaa arastella. 
Sopivassa paikassa rannassa paikallaan kyttääminen saattaa johtaa kivoihin kuviin linnun kävellessä lähes jaloissa kuvaajasta välittämättä.
Vanhoja sirrejä ei ilman piiloja tai maassa makoilua lähietäisyydelle pääse. 

Pikkusirri (Calidris minuta) 18.8.
Kuovisirrin tapaan harvalukuinen keväällä, syysmuuton enkka 143 yksilöä 19.8.2004.
Vuoden 2013 sirriniukkuus jatkui pikkusirrinkin osalta vain 20 paikallisen huipulla.



Harvinaisen sirrin kun kohtais!
Loppuun vielä toteamus että rarisirri on todellinen rari Yyterissäkin. Semmoinen ei hakemalla löydy vaan tulee vastaan jos on tullakseen. Lukemattomia kahlaajia saa jopa vuosikymmeniä seuloa kunnes löytää sirrin joka polvet nytkäyttää.
Sitä odotellessa ehkä tämän vuoden mielenkiintoisin sirri jota Lietteillä tuli tarkasteltua:


Vanha pikkusirrihän tämä, kuvattu 11.8.
Vanhat aiheuttaa tähän aikaan niskan raavintaa,
kuva on niinku pakollinen mikäli lintu on sittenkin tullut jostain kauempaa